Olen pyrkinyt manaamaan tällä aavetarinalla esiin erään aatteen hengen,
joka ei saa suututtaa lukijoitani
sen enempää itseensä, toisiinsa, jouluun kuin minuunkaan.

Kummitelkoon se lempeästi heidän kotonaan,
älköön kukaan sitä karkottako.


Uskollinen ystävänne ja palvelijanne,

C.D.


Joulukuussa 1843.

sunnuntai 13. syyskuuta 2015

Tilauksessa rumat saapassukat

Äiti tahtoi rumat sukat!

Sellaiset joita hän voi käyttää kumisaappaissansa eikä väliä vaikka ne kuluvat. En oikein ymmärä, miksi ei voi käyttää kauniita sukkia? Äiti nyt kuitenkin tilasi tällaiset, joten tein työtä käskettyä.

Tätini löysi 7 Veljestä "jämän", tummansininen raita. Lisäsin resooriin ja kantapäähän sekä varpaisiin valkoista jämälankaa, luulisin että on Pirtaa. Ja vielä kantapäähän aniliinipunaista 7 Veikkaa. Jokohan olisi riittävän karmivaa? Koska en ollut ihan varma siitäkään, niin raitalanka ei ole aloitettu samasta kohdasta, raidat eivät siis ole symmetrisesti sukissa, vaan juuri sillai ärsyttävästi, hieman eri tahtia etenevästi.

Äidin rumat sukat

10 kerrosta resooria: 2 oikein, 2 nurin.

Sitten ainaoikein, mutta koska halusin edes jonkun jujun sukkaan niin tein pienen pitsikuvion 2 puikon alussa (5 ensimmäistä silmukkaa) ja 3 puikon lopussa (5 viimeistä silmukkaa)

1 kerros: 1 nurin, nosta 1 silmukka, 2 oikein yhteen, nosta nostettu silmukka yli, 1 nurin
2 kerros: 1 nurin, langankierto, 1 oikein, langankiero, 1 nurin
3 ja 4 kerros: 1 n, 3 o, 1 n.

Kantapää on "almamummon" ja siihen lisätty aniliininpunainen sydän.


Sukat kuulema jäävät kaupunkiin, käyttöön. Sopii toivoa että kelpaavat saapassukiksi.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...