Olen pyrkinyt manaamaan tällä aavetarinalla esiin erään aatteen hengen,
joka ei saa suututtaa lukijoitani
sen enempää itseensä, toisiinsa, jouluun kuin minuunkaan.

Kummitelkoon se lempeästi heidän kotonaan,
älköön kukaan sitä karkottako.


Uskollinen ystävänne ja palvelijanne,

C.D.


Joulukuussa 1843.

torstai 22. elokuuta 2013

Hopotusta

Tuolla naamakirjan puolella kerroinkin liittyneeni Hopottajiin.

Hopottajat, eli minun maailmassani Höpöttäjät skandit unohtuivat matkan varrella, sopii aivan loistavasti minulle, kerronhan minä muutenkin mielipiteeni täällä milloin mistäkin. Hopottajat siis saavat tuotenäytteitä arvoitavakseen ja kertovat sitten niistä rehellisen mielipiteensä, yleensä erilaisissa sosiaalisissa medioissa, mutta mysö naamakkain. Tuosta linkistä pääset itsekin mukaan iloiseen porukkaamme. Toivon toki että pistäisit minut suosittelijaksi koodilla: HOP12121.

Pääsin ihan heti mukaan Fazerin Crisp Pita Bread-lastujen arviointiin. Linkin avulla voitte käydä tutustumassa tarkemmin tuotteisiin. Minä kävin kurkkaamassa perunalastuhyllyä lempikaupassani ja siellähän pussit jo komeilivat. Pussukoiden hinnat olivat siinä euron paikkeilla.

Eilen postinjakaja oli sitten ystävällisesti yrittänyt räjäyttää naapurin postilaatikon pahvilaatikolla jonka ulkomitat olivat samat kuin postilaatikon. Huonompi juttu vaan että kaksi samankokoista laatikkoa eivät oikein tahdo mahtua sisäkkäin. Säästyinpähän kuitenkin Itella keikalta kun laatikko oli työnnetty postilaatikkoon ja koska naapurit olivat poissa mieheni päätti tyhjentää heidän hieman ylitäyttyneen postilaatikkonsa. Lievää väkivaltaa käyttäen laatikot saatiin erilleen ja minä sain pakettini. 

Paketissa oli luvatut Fazerin pitalastupussit. Makuja löytyi kolme: 

Sourcream & Ruohosipuli, henkilökohtaisesti olisin ehkä valinnut molemmille sanoille saman kielen, ranskankerma ja ruohosipuli, mutta ymmärtäähän tuon tietysti noinkin. Tai ehkä tuo englanti olisi istunut paremmin Crisp Pita Bread nimeen: Sourcream and Chives. Mutta minä nyt tunnetusti olen nipottaja enkä pidä siitä että kieliä sekoitetaan. 

Merisuola ja mustapippuri valikoitui nimen perusteella suosikiksini. Pidän mustapippurista ja pihvinkin syön mieluiten kyseisillä mausteilla maustettuna. 

Värinsä puolesta taas tuo Chili on suosikkini. Joulun punainen pussi erottuu luonnollisesti edukseen.

Pussien mukaan rasvaa olisi jopa 40% vähemmän kuin perunalastuissa. Näitä ei nimittäin uppokeitetä vaan ne paistetaan auringonkukkaöljyssä. Loistavaa. Jos chipsinhimo iskee on tämä siis vastaus. Ainakin toivon niin. Vähemmän rasvaa ja suhteellisen pieni pussi. Ei tule ahmittua tolkuttomasti ainoastaan sitä syystä että pussi on aukaistu. 

Ainut hieman minua harmittava asia on valmistusmaa. Kun Fazerin tuote on kyseessä, toivoisin tietysti että tuote olisi kotimainen. Siinä kohtaa petyn. Tänne nuo pussit tuodaan Iso-Britanniasta, ei kovinkaan ekologista väittäisin. 

Nähtäväksi jää mikä maku on se kaikkein paras, palaan asiaan lähipäivinä. 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...