Olen pyrkinyt manaamaan tällä aavetarinalla esiin erään aatteen hengen,
joka ei saa suututtaa lukijoitani
sen enempää itseensä, toisiinsa, jouluun kuin minuunkaan.

Kummitelkoon se lempeästi heidän kotonaan,
älköön kukaan sitä karkottako.


Uskollinen ystävänne ja palvelijanne,

C.D.


Joulukuussa 1843.

maanantai 11. maaliskuuta 2013

Tappokeikka

Minulta kysyttiin miten sinisimpukoita valmistetaan.

En todellakaan ole mikään huippukokki, mutta nämä veijarit ovat mainettaan helpompia. Kuvittelin että sinisimpukoiden valmistaminen olisi jotekin kovin vaativaa, mitä vielä. Helpompia kuin ravut! Tässä tulee lähinnä kaäsittely ja keittämisohjeet. 

Ensiksi nämä veijarit puhdistetaan, eli veitsellä "raapien" kuoren pinta puhtaaksi jouksevan veden alla. Suhteellisen viileä vesi on simpukoiden mieleen. Mahdolliset "reunakarvat", parta, mikä lie, vedetään pois. Tarvittaessa veijarit vielä harjataan juuresharjalla. Mahdolliset rikkinäiset tai "laiskat" yksilöt heitetään roksiin. Simpukan kuuluu vetäytyä kiinni, viimeistään kun "oveen koputetaan" eli kuorta napsauttaessa. Veitsi toimii hyvänä koputtajana. 


Kiehauta n 3 dl nestettä isossa kattilassa. Minä käytin kalalientä johon lisäsin valkosipulia ja sitruunamehua. Huolehdui että neste todellakin kiehuu kunnolla, simpukat ovat eläviä ja niiden on kuoltava välittömästi. Kaada simukat sekaan ja aseta kansi kattilan päälle. Anna simpukoiden kypsyä kiehuvassa nesteessä / höryssä reilu 5 min. Tarkista vielä että simpukat ovat avautuneet, mikäli joku yksilö on edelleen kiinni, heitä sellainen tyyppi pois. 



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...