Olen pyrkinyt manaamaan tällä aavetarinalla esiin erään aatteen hengen,
joka ei saa suututtaa lukijoitani
sen enempää itseensä, toisiinsa, jouluun kuin minuunkaan.

Kummitelkoon se lempeästi heidän kotonaan,
älköön kukaan sitä karkottako.


Uskollinen ystävänne ja palvelijanne,

C.D.


Joulukuussa 1843.

keskiviikko 14. marraskuuta 2012

Lehtiä

Huomaan taas katselevani lehtiähyllyjä todella usein.

Lupasin kuitenkin itselleni jo viime jouluna etten osta joululehtiä, ellei niissä ole jotakin joka todella kiinnostaa minua jo kannessa. Olen ollut oikein reipas, en ole tilannut lehtiä, aikamoisesta mainostamisesta huolimatta, tiedättehän ne "Arvoisa asiakkaamme, koska olette olleet niin tärkeä asiakas, saatte nyt tilata seuraavan joululehtemme +50% hinnalla. Jos tilaatte vielä tänään saatte kaupan päälle jotakin mitä ette todellakaan tarvitse"-kirjeet.

Viime viikolla taas kiertelin kuin kissa kuumaa puuroa noita lehtihyllyjä. Miksi muuten kissa puuron ympärillä kieriskelisi? Eivät kissat tietääkseni puuroa popsi. Ei ainakaan meillä kissa koskaan osoittanut mitään mielenkiintoa puuroa kohtaan. Kylmänä tai kuumanakaan. Hipelöin muutamaa lehteä, mutta sitten näin lehden jonka oikeasti halusin: Leivotaan! Siitä on tasan vuosi kun ostin sen ihan ensimmäisen, sen jälkeen tilasin vuosikerran. Uudestaan en ottanut lehteä, vaikka onkin todella hyvä lehti minusta, mutta katsoin olevani joulunumeron arvoinen. Pitihän minun edes yksi jouluinen lehti saada. Ihan hyvä tämäkin numero oli, mutta taidan oikeasti nyt pitää pienen tauon. Kuten muutkin lehdet, tämä alkaa toistaa itseään.

Suureksi yllätyksekseni postilaatikoomme tipahti myös Kotivinkki Jouluherkut. En todellakaan ymmärtänyt mistä syystä, olin jo viime jouluna niin pettynyt lehteen, etten todellakaan ollut sitä tilannut. Siispä soitto asiakaspalveluun asiasta. Oletan etten ollut päivän ainut soittaja. Jonotettuani kunnon tovin sain, aamulla noin tuntia asiakaspalvelun avaamisesta, todella väsyneeltä kuulostavan henkilön puhelimeen. Ehdin tuskin selittämään asiani kun henkilö toisessa päässä keskeytti ja pyysi asiakasnumeroa. Asia oli sillä selvä: Revi lasku, kuului toisesta päästä. Mikä lasku, teki mieli kysyä, mutta samapa tuo.

Selailin nyt sitten tämänkin lehden. Ei yhtäkään reseptiä jonka kohdalla tuli sellainen: wau, tuota on kokeiltava!-olotila. Ikävä todettava, en innostunut tänäkään vuonna.  

§

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...