Olen pyrkinyt manaamaan tällä aavetarinalla esiin erään aatteen hengen,
joka ei saa suututtaa lukijoitani
sen enempää itseensä, toisiinsa, jouluun kuin minuunkaan.

Kummitelkoon se lempeästi heidän kotonaan,
älköön kukaan sitä karkottako.


Uskollinen ystävänne ja palvelijanne,

C.D.


Joulukuussa 1843.

maanantai 28. marraskuuta 2011

Tunteita ja tuoksuja

Joulun tuoksu on sitten selvitetty. Olenkin jo aiemmin kertonut etten voisi ajatellakaan tekokuusta, eikä näköjään moni lukijoistanikaan.
Henkilökohtaisesti ainakin minun kuusen pitää tuoksua ja levittää sitä ihanaa aromiaan ympäri olohuonetta, pölyn tuoksu, joka yhdistän noihin tekokuusin ei oikein minusta kuulu jouluun. Siksi yritänkin epätoivon vimmalla siivota asuntoamme (ja noita kaappeja) ennen joulua. Tosin tunnustan että mielikuvani tekokuusista on niitä ensimmäisiä markkinoillemme tulleita hirveitä (anteeksi vaan) vaalean vihertävästä muovista tehtyjä ällötyksiä. Nykyäänhän nuo ovat tehty erisävyistä, mitä lie öljypohjaista materiaalia. 42% teistä on kanssani samaa mieltä siitä että kuusen pitää tuoksua.
Toiseksi suosituin tuoksu oli sitten hyasintti, hyvin jouluinen tuoksu sekin, joten ymmärrän teitä oikein hyvin.21% teistä on sitä mieltä että hyasintti pitää kotoota löytyä, ainakin tuoksun vuoksi.Sitäpaitsi hyasintit ovat mielestäni kauniita. Niin on muuten myös tuo ritarinkukkani joka selvästikin on valkoinen. Nuput ovat jo oikein turvonneita ja odotan innolla että nuo upeat kellot aukeavat. Nuo pullistelevat nuputkin ovat kyllä ihania, joten kauneuden takia ei tarvitse hätäillä.
Glögikin sai ääniä, 14% haluaa tuntea glögin tuoksun asunnossaan. Tunnustan että tämäkin kuuluu suosikkeihin. 14% halusi myös jonkun muun tuoksun, jouluruoka tuli kommenttina. Jeps, kyllä se laatikoidenkin tuoksu on mukava, tunnustetaan, mutta se ei minun joulussani ole yhtä välttämätöntä kuin tuo kuusi.

Tarjolla on uusi äänestys, noista ruoista innostueena siirrytään makumaailmaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...