Olen pyrkinyt manaamaan tällä aavetarinalla esiin erään aatteen hengen,
joka ei saa suututtaa lukijoitani
sen enempää itseensä, toisiinsa, jouluun kuin minuunkaan.

Kummitelkoon se lempeästi heidän kotonaan,
älköön kukaan sitä karkottako.


Uskollinen ystävänne ja palvelijanne,

C.D.


Joulukuussa 1843.

sunnuntai 7. toukokuuta 2017

Erilainen amppeli

Kevät tulee ja innostun taas istuttamaan kaikenlaista.

Varsinkin nyt, kun etupihamme on asfaltoitu, on ihan pakko saada sinne jotekin vihreää. Ja koska Facebook on täynnä ideoita, piti taas toteuttaa yksi niistä. 
Sammalta löytyy ihan kotipihalta, vanha amppelikin löytyi autotallista ja kun siskoni lahjoitti hieman verkkoa tätä jaloa tarkoitusta varten, sain aika pitkälle kierrätysmateriaaleista toteutettua projektini.

 

Kukat ostin puutarhakaupasta, osittain nekin ehkä olisi löytynyt pihalta, ainakin keltamaksaruohoa olisi ollut. Kattomehitähteä sain ystävältä viime vuonna, en ole käynyt katsomassa onko talvehtinut, ostin ruukullisen uutta tätä projektia varten, riittävästi se ei kuitenkaan olisi vielä levinnyt. Lisäksi ostin vielä patjarikkoa. Nämä taimet ovat olleet sisällä, suhteellisen pimeässä, viikon, kun tuo pakkanen yllätti minut, joten hieman värit ovat kärsineet. No, kaipa ne siitä piristyvät kun pääsivät ulos?


Poistin amppelista ketjun ja täytin amppelin mullalla ja peitin pinnan sammaleella ja siihen päälle sitten pala verkkoa, niin että multa pysyy amppelissa kun käänsin amppelin "väärinpäin". 


Partioilaisen avulla taittelin verkosta pään muotoisen kehikon jonka peitimme sammalleella. Kiedoimme metallilankaa ympärille niin että sammal pysyy paikoillaan. Pää kiinnitettiin amppelin kehikkoon.


Partiolainen oli sitä mieltä että eläimeni tarvitsee jalat, joten teimme sitten 4 kehikkoa.


Täytimme ne samaleella. Saa nähdä viihtyykö sammal tuossa, pitää yrittää kastella jalkojakin tarvittaessa. 


Sitten levitin kasvit amppelin pintaan, pieniä rakoja jäi, saa nähdä lähtevätkö leviämään vai ehdinkö poikkeamaan kukkakauppaan hakemaan lisää kasveja. Partioilainen oli vakaasti sitä mieltä että tuosta olisi tullut kauniimpi jos olisin käyttänyt pelkkää kattomehitähteä. Äitiinsä tullut, minunkin lempparini noista kivikkokasveista.


Ja koska partioilasemme on äitinsä tytär muutenkin, piti kilpikonnalle vielä tehdä häntä. Nyt pidetään peukkuja että kilpikonnamme viihtyy tuossa portailla oven ulkopuolella. Aika lämmin paikka se on. Ja aurinkoinen. Ei välttämätää siis  kivikkokasvien lempipaikkoja. 


maanantai 17. huhtikuuta 2017

Jano

Kirjastossa tekee löytöjä!

Tällä kertaa löysin uusimman Harry Holen, joten pakkohan se oli ottaa Bestseller-hyllystä mukaan: Jo Nesbøn Jano. Sinäänsä inhoan kirjasarjaa, sillä ne ovat niin hurjan raakoja, mutta silti minun on ihan pakko lukea näitä. Olen täysin koukussa Harryn tarinaan. Olen oikein kaivannut jatkoa sarjalle, edellisestä on jo neljä vuotta. Toki tässä välissä tuli Nesbøltä mm. Verta lumella I ja II, mutta niistä en pitänyt. Isänsä poika on jäänyt lukematta.

Syksymmällä (13 lokakuuta tarkemmin sanottuna) on kuulema tulossa elokuvaversio Lumiukosta. Minkä takia elokuva pitää tehdä sarjan seitsemännestä kirjasta on hieman epäselvää, tosin sarja kyllä paranee koko ajan. No, onhan elokuva minulle, Hole-addiktille, ilouutinen. Eri asia on kestänkö katsoa elukuvaversiota kirjasta. 


Jano on jatkoa Hole sarjalle, ihan selvästi, sillä "hän" on palanut, hän jota Hole ei napannut. Ja koska kyseessa on sarjamurhaaja on aika kutsua Hole takaisin opettajanhommista poliisiin. 

Siispä pääsemme Holen kanssa tutustumaan vampirismiin, sairalloiseen tarpeeseen juoda ihmisverta. Murhaajalla on jano. Nesbø jaksaa kehitellä mitä karmivimpia kidutusvälineitä, Panssarisydämessä tutustuimme Leopoldin omenaan, joka luultavasti on sairain väline jonka kukaan on ikinä keksinyt, edes mielikuvitustasolla. Siitä siis pisteet Nesbølle. Tällä kertaa murhaajamme käyttää metallihampaita, säästän teidät kuitenkin yksityiskohdilta. 

Tapansa mukaan tämäkin tarina on raaka, mutta saa sitä välillä jopa hengittää, ja hymähtää pienille totuuksille joita aina välillä saa lukea.

"Pikku hetki,
meillä on henkilökunnan huoneessa
suorastaan häikäisevän pahaa kahvia"

Olen niin kaivannut Holea, joten olen iloinen että hän palasi. Kirja on itseasiassa yksi parhaimpia sarjassa, pystyin jopa nukkumaan luettuani kirjan.

Raakahan tämäkin toki on, mutta ei ihan yhtä kauhistuttava kuin edeltäjänsä. Olen oikeastaan kiitollinen, nyt keskitytään selvästi enemmän myös muiden, keskeisten henkilöiden, tarinaan. Holekin on rauhoittunut, avioliitto tekee hänelle selvästi hyvää. 

Jos et halua pilata lukukokemustasi ollenkaan, ole kiltti ja lopeta tähän, seuraava lause sisältää spoilerin. 

Kaikkein parasta on kuitenkin että kirjan lopussa melkein luvataan jo jatkoakin kirjasarjalle. Uskoisin ainakin että Harry vielä palaa iloksemme. 

"Ehkä Bellman on oikeassa,
ehkä likapyykki kannattaa pestä
vasta sitten kun mutavyöry on ohi"



2. Kirjablogissa kehuttu kirjaTietysti. 

4. Kirja lisää hyvinvointiasi

20. Kirjassa on vammainen tai vakavasti sairas henkilö
No ei tuo murhaaja kyllä terve ole.

21. Sankaritarina
No onhan Hole tietysti eräänlainen sankari

23. Käännöskirja
24. Kirjassa selvitetään rikos

43. Kirja, jonka lukemista olet suunnitellut pidempään
Olen odottanut tätä neljä vuotta

48. Kirja aiheesta, josta tiedät hyvin vähän
Vampirismistä en tiedä mitään, kuten ei moni muukaan.
49. Vuoden 2017 uutuuskirja



lauantai 8. huhtikuuta 2017

Lisää Skyriä

Etsivä löytää!

Kävin tänään lähi-K:ssa ja löytyihän sieltä uusi laktoositon Skyr rahka. Veriappelsiinia oli tarjolla hintaan 1,59 e, kalliimpaa kuin Cittarissa, mutta löytyi sentään hyllystä. Mansikka-banaani rivistö oli tyhjänä, joten suosittuja näyttävät olevan, nämä Skyrit.  Jatkan siis  hopottamista Skyr rahkoista.

Aineosat alkavat jo olla tuttuja: pastöroitu rasvaton maito, veriappelsiini (5%), appelsiini (4%), maissitärkkelys, kasvistiiviste, sakeuttamisaine (pektiini), aromi, makeutusaineet (sukraloosi, asesulfaami-K), hapatteet.

Mitä kasviksia kasvistiivisteessä on käytetty on taas kerran mysteeri, tosin tuskinpa monikaan tutkii noita sisällysluetteloita yhtä tarkkaan kuin minä. Minua vaan ärsyttää kun en tiedä mitä syön. Ehkä nuo kuitenkin ovat tällaisia "emme halua paljastaa kilpailijoilemme ihan kaikkea" asioita? Kuten "mausteet" aika monessa tuotteessa. 

Skyrin sivuilta löytyi veriappelsiini-banaanismoothie resepti. Voisihan tuota kokeilla:

2 prk Skyr Veriappelsiinia
1 banaani
2-3 dl maitoa 

Minä kyllä suosisin laktoositonta maitojuomaa, kun tuotekin on laktoositon, mutta se lienee ihan kiinni siitä kenelle tuota aikoo tarjota.

Minun suosikkini on edelleen, nimestään huolimatta, tuo Wanhanajan vanilja


keskiviikko 5. huhtikuuta 2017

Hyvää oli

Edellisestä Buzzauksesta onkin pieni ikuisuus.

Pääsimme testailemaan Babybel juustoja, tai siis lapsukaiseni pääsivät. En osaa sanoa onko Babybel'ejä ollut kaupassa jo pidempäänkin, nyt osuivat silmääni kun kävin Citumarketissa.

Nostalgista, söin näitä vuosikymmeniä sitten, seurustelumme alkuaikoina. Anoppi (tai siis silloin vielä poikaystäväni äiti-tittelillä kulkeva henkilö) toi näitä lapsukaisilleen matkoiltaan ja minullekin tarjottiin "maailman ihanimpia" juustoja.

Mieheni ilme oli näkemisen arvoinen kun kotiin tuli pari pussillista Babybelejä.


Pitihän minun antaa tuon isoimman lapsukaisenkin maistaa näitä. Olivat ihan yhtä hyviä kuin silloin aikoinaan. Hyvä niin.

Lapsille tämä oli kuitenkin ensimmäinen kerta kun pääsivät maistamaan pikkujuustoja. Kelpasivat enemmän kuin hyvin! Isänsä tyttäriä selvästikin, näitä kun pitää saada lisää. 

Ehdotin että niitä voisi ottaa mukaan naposteltavaksi esimerkiksi tallille. Tai YO-kirjoituksiin, mutta ne tekivät kauppaansa ihan kotonakin. 

Olen kiitollinen että näitä löytyy lisää lähi-Cittarista. Tosin olisihan se matkoille lähteminenkin hauskaa.



tiistai 4. huhtikuuta 2017

Kansia

En ole vielä onnistunut löytämään kaupasta noita "puuttuvia" Skyr rahkoja

No, jospa tänään menisin tuohon "isoon kauppaan" tässä Salossa ja katsoisin löytyisikö laktoositonta Skyr veriappelsiinia tai mansikka-banaania. Sitten olisin maistanut kaikkia noita laktoosittomia versioita

Jatkan siis  hopottamista laktoosittomista Skyreistä heti kun saan ne käsiini.

Kotona aloin leikkiä yhden kannen kanssa ja koska olen oppinut, että käytä hampurilaisravintolan ketsuppeja väärin, päätin sitten "suurentaa" myös Skyr kantta. Hyvinhän tuo meni! 


En nyt aio käyttää tuota ruokakulhona, siihen Skyrin oma purkki kelpaa vallan mainiosti, mutta jospa pääsiäisen kunniaksi istuttaisin siihen pääsiäisruohoa?


Näköjään ovat muutkin askarrelleet Skyr kansilla! Tuunausta ja tekeleitä-blogissa on tehty mobile kattoon. Karoliinan kamarissa taas verho.

Jos siis syö muitakin kuin laktoosittomia versioita saa noita kansia vaikka ja minkä värisinä.


maanantai 3. huhtikuuta 2017

Mielensäpahoittaja

Olen lukenut ensimmäisen Mielensäpahoittajan!

En ole aiemmin kokenut mitään suurempaa tarvetta tarttua Tuomas Kyrön kirjoihin, mutta kun kiraston Bestseller-hyllystä löytyi tämä Mielensäpahoittajan Hiihtokirja, päätin että se menee tänä vuonna ilmestyneet kirjat-kohtaan. 
Kyllä minäkin niin mieleni pahoitin, kun huomasin ettei kirjasta löydy ilmestymisvuotta!

Kyrön kirja oli oikeasti hauska. Vaikka en edes erityisemmin ole hiihdosta innostunut, innostuin kirjasta ja luin sen eilen illalla ennen nukkumaanmenoa. Katsoin jmyös kuvat läpi ja luin jopa epävirallisen Lahti 2017-kisaoppaan. Jopa tällainen "ei-hiihtäjä" onneksi tunnisti kirjan hiihtäjät. Kuten Mietaan. Ja Äiteen. 

Semmoisia äitejä jos olisi maailmassa tänä päivänä,
niin kyllä menisi lasten päähän matematiikka, käytöstavat ja vuorotahtinen hiihto.
Ei pidettäisi liian pieniä vaatteita ja maalattaisi naamaa keskenkasvuisena. 



Sen lisäksi että opin yhtä sun toista hiihtosankareistamme, hymyilin myös Mielensäpahoittajan nykymaailmaa kuvaaville lausahduksille. Eihän tästä Mielensäpahoittajasta voi olla pitämättä!

Mies ei voi olla kahta asiaa samaan aikaan, vaikka nainen voikin, kiukkuinen ja kulta. 



4. Kirja lisää hyvinvointiasi
5. Kirjassa liikutaan luonnossa
Hiihdetään metsässä, se saa luvan kelvata

8. Suomen historiasta kertova kirja
Talviurheiluhistoriasta. Ainakin hieman

15. Kirjassa harrastetaan tai se liittyy harrastukseen
Onko hiihtäminen harrastamista? Vaiko työtä?

17. Kirjan kannessa on sinistä ja valkoista


21. Sankaritarina
Hiihtosankareita, monta. Saa kelvata

22. Kuvitettu kirja
Kaksiosainen kirja. Ensin luetaan, sitten siirrytään kuvakirjakonseptiin

49. Vuoden 2017 uutuuskirja
Koska kirjassa ei ole ilmestymisvuotta painettuna, se oli bestseller-hyllyssä ja etukannessa oli vuosi 2017, päädyin siihen että näin olisi. Äänikirja on ilmestynyt tänä vuonna, goolasin. Saa kelvata.  

sunnuntai 2. huhtikuuta 2017

Kolmas ja toistaiseksi paras

Tein löydön kirjastossa!

Olen täysin koukussa Cormoran Strike dekkareihin, joten kun löysin uusimman Robert Galbright'in kirjan Pahan Polku oli ihan pakko napata se mukaan.

Ihastuin J.K.Rowlingin tapaan kirjoittaa jo kun luin Potterit. Petyn pahasti kun luin Paikka Vapaana kirjan. Ensimmäisen Galbraithin kohdalla en tiennyt kenen kirjoittamaa kirjaa kuuntelin, ja olin positiivisesti yllättynyt. Ja nyt olen siis uudestaan Rowling-fani.

Käännöskirja on muuten painettu Suomessa, siitä pisteet Otavalle, ekoenergialla. Kun tämän huomasin, teki melkein mieli lähteä kirjakauppaan ostoksille. Paperi on hieman ohutta, teksti kuultaa hieman läpi, mikä häiritsee minua, mutta lienee ekologisempaa tämäkin?

Pahan Polku (Career of Evil) on kolmas Strikesta kertova kirja. Toki nämä voi lukea ihan missä järjestyksessä vaan, mutta Striken ja hänen sihteerinsä Robinin tarina etenee kirjasta toiseen. Tarinan kannalta sillä ei tosin ole merkitystä. Minä tosin toivoisin pientä romanssia heidän välilleen, mutta tiedän kyllä itsekin, ettei se toimisi. Siis tarinan kannalta. Rowling todella osaa rakentaa mielenkiintoisia hahmoja kirjoihinsa ja rakastan ja inhoan kirjan henkilöitä ihan Rowlingin tahdon mukaisesti.

"Robin Ellacott saa salaperäisen paketin ja järkyttyy: sen sisällä on naisen irti leikattu jalka.Robinin pomo, yksityisetsivä Cormoran Strike, keksii menneisyydestään neljä ihmistä,
jotka voisivat olla paketista vastuussa.
Yksikään näistä neljästä ei kavahda sanoinkuvaamattomia julmuuksia.
Poliisi ei näytä pääsevän oikeille jäljille,
joten Strike ja Robin alkavat itse perehtyä tapaukseen.
Kun sitten tapahtuu lisää hirmutöitä, alkaa aika käydä vähiin."

(Otavan sivulta)

Tuttuun tapaan, kirjan tarina etenee verkkaisesti ja vaikka tarina on karmiva, huomaan nauttivani kirjasta. Dekkarina kirja toki on keskinkertainen, mutta kirjan ihanuus perustuukin pitkälti päähenkilöiden väliseen kemiaan ja yksityiselämään. Cormonarilla on varsin sekava menneisyys, lapsuuden arvet pistävät elämän ja ihmissuhteet koville. Robinin sulhanen taas ei hyväksy Robinin työpaikkavalintaa. Ja sitten pitäisi vielä tuo työpaikka yrittää pitää pystyssä jollakin tavalla, konkurssi häämöttää lähes jokaisen nurkan takana. Maksavia asiakkaita ei kovin montaa ole. Ja tälläkin kertaa Cormoran keskittyy selvittämään rikosta jonka kanssa kukaan, ei varsinkaan poliisit, ole pyytänyt apua.

Kauneutta oli melkein kaikkialla, jos pysähtyi katsomaan,
mutta arjesta selviämisen taistelu sai helposti unohtamaan,
että tämä täysin ilmainen oli tarjolla.



Suosittelen siis kirjoja. Käen kutsu on ensimmäinen sarjassa, Silkkiäistoukka toinen ja nyt siis Pahan polku, tämä viimeisin ja minusta paras. Ja ellette jaksa lukea, on televisiosarjakin luvassa tämän vuoden aikana. Koska se saadaan Suomeen jää nähtäväksi, toivon toki että joku televisiokanavistamme innostuisi. Lasken Ylen varaan, BBC:n sarjat kun tuntuvat kuuluvan lähinnä Ylen tarjontaan. 


2. Kirjablogissa kehuttu kirja
Ensimmäinen jonka googlasin

4. Kirja lisää hyvinvointiasi

6. Kirjassa on monta kertojaa
7. Salanimellä tai taiteilijanimellä kirjoitettu kirja

10. Kirjan kansi on mielestäsi kaunis
Kuva täältä


20. Kirjassa on vammainen tai vakavasti sairas henkilö
Cormoran menetti jalkansa Afganistanissa

23. Käännöskirja
24. Kirjassa selvitetään rikos

32. Kirja on inspiroinut muuta taidetta
Se televisiosarja on siis tulossa

38. Kirjassa mennään naimisiin
Taidan hieman nyt pilata juonta

43. Kirja, jonka lukemista olet suunnitellut pidempään
No en nyt varsinaisesti ole suunnitellut, mutta olen halunut lukea.


Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...