Olen pyrkinyt manaamaan tällä aavetarinalla esiin erään aatteen hengen,
joka ei saa suututtaa lukijoitani
sen enempää itseensä, toisiinsa, jouluun kuin minuunkaan.

Kummitelkoon se lempeästi heidän kotonaan,
älköön kukaan sitä karkottako.


Uskollinen ystävänne ja palvelijanne,

C.D.


Joulukuussa 1843.

keskiviikko 6. joulukuuta 2017

Suomi 100 v.

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Suomi 100 v.-juhlaa on jatkunut koko vuoden ja nyt juhlavuosi sitten huipentuu. Olen jo aiemmin katsonut Kinuskikissan sivuilta kaikkea hauskaa Suomi 100 v-teemalla, nuo Suomi-maljat ovat sen verran houkuttelevia, että ne piti toteuttaa jälkiruoaksi. Ilman pastaväriä ei niitä toki yhtä kauniin sinisiksi saa, mutta hyviä olivat siitä huolimatta.

Alkuperäisessä reseptissä on valkosuklaata, minun valkosuklaani katosi mystisesti kassan ja kodin välillä. Siispä korvasin ne Mariannemuruilla. Esteettisesti ei yhtä hyvä valinta, mutta maku oli hyvä.


Suomimaljat

Vaniljavaahto:
4 dl kuohukermaa
2 tl vaniljasokeria
500 g Valio Eila vaniljakastiketta
VMariannetäyte:
½ vaniljavaahdosta
2 liivatelehteä
100 g Mariannemurskaa
½ dl vettä
Mustikkatäyte:
½ vaniljavaahdosta
3 liivatelehteä
200 g mustikoita 
Laita mariannetäytteen liivatelehdet likoamaan kylmään veteen.
Mittaa kerma ja vaniljasokeri kulhoon. Vatkaa vaahdoksi. Sekoita joukkoon vaniljakastike. Jaa vaahto kahteen yhtä suureen osaan. Laita toinen osa odottamaan jääkaappiin mustikkatäytteen valmistamista.
Lisää Mariannemurska vaahdon sekaan. Kuumenna vesi kiehuvaksi ja sulata joukkoon liotetut liivatteet. Sekoita liivatevesi mariannevaahtoon. 
Aseta viinilasit vinoon esimerkiksi leipävuokaan. Kaada täyte lasin reunaa pitkin. Täytä noin puolet lasin tilavuudesta. Nosta vuoka laseineen jääkaappiin ja anna täytteen hyytyä pari tuntia.
Laita mustikkatäytteen liivatelehdet likoamaan kylmään veteen.
Kiehauta mustikat (norovirus kuolee). Sulata joukkoon liotetut liivatteet. Sekoita jälkimmäisen vaahtopuolikkaan joukkoon liivate-mustikkasose. Kaada mustikkatäyte laseihin ja anna hyytyä jääkaapissa pari tuntia


tiistai 5. joulukuuta 2017

Paketointia

Olemme vähentäneet joululahjojen määrää.

Lapsille toki edelleen hankimme lahjoja, mutta aikuisten kesken vaihdamme vain yhden paketin, arvomme vuosittain saajan ja antajan. Siispä jaa nyt reippaasti aikaa paketoimiselle, kun ei tarvitse montaa lahjaa olla käärimässä.

Kaveri oli facebook sivulleen jakanut tänään paketointilinkin, pitihän se video katsoa


Ideoitahan on toki maailma täynnä, kyse on vaan siitä paljonko haluaa askarrella.

Suklaarasiat ainakin saisi helposti hauskan näköiseksi vaikkapa näin






sunnuntai 3. joulukuuta 2017

Hoosianna

Ensimmäinen kynttilä on sytytetty


Kävimme siskoni kanssa Kauniaisten kirkossa laulamassa Hoosiannan, jotenkin se vaan kuuluu jouluumme, sekin.

Jouluradiossa kajahti Hoosianna puoliltaöin. Olin silloin pikkujoulua viettämässä työkavereiden knassa, joten tämän vuoden versio jäi kuuntelematta. Onneksi netistä löytyi, joten nyt se on kuunneltu.



lauantai 2. joulukuuta 2017

Lunta!

Tulihan sitä vihdoinkin!

Saimme tänne eteläänkin, edes hetkeksi, lunta. En voi sille mitään että hymy nousee huulilleni, on niin paljon valoisampaa ja kauniimpaa, kun maa on valkoisena. Puhumattakaan siitä että koirat tuovat huomattavasti vähemmän kuraa sisälle!


Nyt viimeistään on aika täyttää lintujen ruokinta-automaatit! Vaikka meillä noita pihlajanmarjoja onkin tarjolla, niitä on aika vähän tänä vuonna. Povaako sitten lunta, pihlaja kun ei jaksa kantaa kahta taakkaa (lunta ja marjoja) tai vähälumista talvea, kun marjat eivät riitä syöttämään lintuja? Vanhalla kansalla oli niin paljon viisauksia, ettei pieni ihminen pysy perässä, tosin joka tilanteeseen löytyy sitten joku totuus.

Tänäkin vuonna olen satsannut "verkottomiin" talipalloihin, niitä löytyy ainakin saksalaisesta ihmekaupasta ja näytti olevan myös Tokmannin valikoimassa. Minun pihapuuhuni eivät rotat hirttäydy vekkoihin, eikä kyllä mitkään muutkaan eläimet, ja onpahan vähemmän roskia siivottavaksi. Luonto kiittää.

Ystävän vinkistä hankin myös kauraa ruokinta-automaattiin, saa nähdä näenkö lisää punatulkkuja. Niitä kun oli ensimmäistä kertaa viiteentoista vuoteen pihassamme.


perjantai 1. joulukuuta 2017

Joulukuu

Ensimmäinen luukku on avattu.

Surusta huolimatta, elämä jatkuu ja askel kerrallaan alan valmistumaan jouluun ilman Isiä. Tänään aukesi ensimmäinen luukku, myös partiolaisten kalenterissa. Aika hassua kun luukusta ei paljastunutkaan kynttilä, pitkästä aikaa ensimmäinen adventtisunnuntai on vasta 3. päivä. Tämä on itse asiassa myöhäisin ajankohta, ensimmäinen adventtisunnuntai voi olla jo 27. marraskuuta.

Kokit ja Potit adventtikalenterissa oli tänään hattarakuoharia

Itse tein muutama viikko sitten glögikuoharia. Oikein hauska idea, jonka sain melontakaveriltani.

Glögikuohari

Marlin glögitiivistettä
pullollinen (alkoholitonta) kuohuviiniä

Kuohuviinilasin pohjalle loraus glögitiivistettä. Päälle jäähdytettyä kuohuviiniä.


Glöggskumppa

Marlis glöggkoncentrat
1 flaska (alkoholfritt) skumvin

Häll en slurk glöggkoncentrat i ett champagneglas. Fyll på med skumvin.


lauantai 28. lokakuuta 2017

Vihreää

Ystäväni kotiutui Kreikasta ja toi tullessaan lämpimän halauksen ja joulunkin!

En ole oikein päässyt käyntiin tänä vuonna, huomaan ohittavani kaupoissa niin kynttilä kuin koristeosastotkin. Haen tarvittavat ruokatarpeet ja suuntaan kassalle. En ole huomannut että joululehdet ovat saapuneet, joulusuklaan sentään bongasin. 

Kun tänään sitten tapasin pitkästä aikaa ystäväni hän tuli kanssani Alkoon ihailemaan glögipulloja ja ruokakaupassakin törmäsi, glögin lisäksi, joulusiideriin, tai ainakin talvisiideriin ja joululehtiin. Joululehdet jäivät vielä kauppaan, mutta katsoin niitä!

Ystäväni myös kertoi tämän vuoden trendistä: vihreät kuulat-tortut. En ollut kuullutkaan moisista ihmeistä.

En ole mikään torttujen suurin ystävä, vihreitä kuulia en siedä. Niitä sai aina mummin luona jouluna, joten osaksi hänen takiaan, osaksi puuttuvan joulufiiliksen takia, päätin napata kaupasta mukaan torttutaikinaa ja ryhtyä hommiin. Vihreitä kuulia tiesin löytyvän kotoota, ne eivät oikein taida olla kenenkään suosikkeja täällä? Paitsi jos ne ovat Jaffa-kekseissä. Siinä muodossa katoavat alta aikayksikön.

Reseptiä en jaksanut googlailla, miten vaikeaa nyt tämä voisi olla? Ei ollenkaan, totesin. Kyllä näitä syö. Ja Fazerin marmeladeja löytyy muistaakseni erivärisinä, mummilla oli joskus niitäkin. Ainakin siinä laatikossa oli punaisia ja keltaisia, vihreiden lisäksi. Voisi saada oikein hauskan näköisiä torttuja sellaisista!

Vihreät kuulat-tortut 

1 kg laktoositonta torttutaikinaa
Fazerin Vihreitä kuulia

Tee klassisia joulutorttuja (tai minkä muotoisia tahdot) torttutaikinasta, keskelle ½ vihreä kuula. Paista 225 asteessa noin 10 min


Gröna Kulor tårtor

1 kg laktofri tårtdeg
Fazers Gröna Kulor

Vik kalssiska (eller vilken form du nu föredrar) jultårtor av degen. Sätt en halv grön kula i mitten. Grädda i 225 grader i ca 10 min


maanantai 16. lokakuuta 2017

Blogihaaste

Blogihaaste

Blogi on elänyt hiljaiseloa hyvin kauan, johtuen omaa elämää mullistavista asioista. Nyt alkaa arki pikkuhiljaa taas voittaa ja elämä jatkuu. 

Olen kyllä usein ajatellut että kirjoittaisin, mutta en vaan ole saanut aikaiseksi tekstiä. Tai kuvia. Siispä kun Pauska haastoi minut vastaamaan kysymyksiin päätin tarttua haasteeseen ja naputella tännekin jotakin. 

Kamalin ruoka:

Isäni opetti ettei ruoasta saa sanoa että se on kamalaa, mutta kun hän, yhden ainoan kerran elämässään, teki ruokaa joka oli kertakaikkiaan kamalaa, jopa hän tunnusti ettei rakuuna ole ihmisruoaksi kelpaavaa. Vieläkään en kestä rakuunan makua.

Kun tulimme parikymmentä vuotta sitten kotiin Zakynthokselta olin tilannut maidottoman ruoan lennolle. Siinä oli rakuuna. En vaan pystynyt syömään kun maistettuani tajusin mausta mitä jouduin syömään, vaan annoin annokseni miehelleni. Seuraavana päivänä saimme eristyshuoneen Jorvista yhteiseksi majapaikaksemme. Syynä ruokamyrkytys, joka ei varmaankaan johtunut rakuunasta, mutta asenteeni kyseistä yrttiä kohtaan ei parantunut. 

Syötäviä yrttejä

Herkkuruoka:

Itse asiassa pidän eri ruoista eri vuodenaikoina. Ja huomaan pitäneen lapsena eri ruoista kuin nykyään. Kestosuosikkini on kuitenkin lihakeitto. Varsinkin jos jaksan olla reipas ja kuoria juureksia ja keittää kunnon keittoa makuluun kera. Valitettavasti kunnon soppalihan löytäminen kaupasta ei ole kovin helppoa.

Kesäisin rakastan syödä uusia perunoita ja kalaa eri muodoissa. Tai grillattua lammasta. Mielellään ranskalaisen peruunasalaatin kera. 

Kun sää viilenee ovat erilaiset padat ja keitot suosikkilistallani. 

Kahviherkku, jolle sanon ei:

No ei kai herkuille sanota ei? Ja jos sanon, ne eivät ole herkkuja. (Itä-)Berliininmunkki ei kuulu suosikkeihini, isäni muuten aikoinaan opetti minulle että Berliini on jaettu kaupunki, juurikin munkkien avulla. Hän kun kysyi onko idästä vaiko lännestä tuo munkki. 

Berliinin jako. Kuva Wikipedia

Kahviherkku, jolle sanon kyllä:

Minuun uppoaa kaikki herkut ja sen kyllä huomaa. 

Telkkariohjelma, jota en katso:

Niitä on paljon, harvoin jaksan nykyään keskittyä sarjoihin. Mutta valitaan nyt pari "kulttisarjaa" jotka ovat jääneet katsomatta: Downton Abbey ja Matkantekijä. Downton Abbey olisi kyllä pitänyt Maggie Smithin takia katsoa. Ehkäpä tulee uusintana joskus? 

Realitysarjoja en jaksa. Ensitreffit nakuna ex'än kanssa arvostellen illallisia.... ja mitä noita nyt tulee joka kanavalta koko ajan. Ei ole minun juttuni.



Telkkariohjelma, jonka katson:

No onhan näitäkin tietysti. Greyn Anatomia on ihan suosikkejani, joskin sekin on ajan saatossa muuttunut huonommaksi. Rakastin aikoinaan Kaikenkarvaiset ystäväni-sarjaa, tosin se nyt ei ehkä yllätä ketään? ER oli kanssa aivan ihana.
Viime viikolla taisin jäädä kiinni "Vår tid är nu" (Aika on meidän) sarjaan. Vaikuttaa ihan lupaavalta. 

Inhokkisää:

Sääkin on hieman sellainen asia että mitä siitä valittamaan, varustautuu vaan sään mukaan. Hellepäivät eivät pääsääntöisesti ole ihania. Liian kuuma. Mutta, nautinpahan sitten enemmän niistä hieman viileämmistä päivistä.

Lempparisää:
Kaunis talvipäivä on vaan niin uskomattoman kaunis kun aurinko kimaltelee hangella. Tosin onhan sellainen kuulas syyspäiväkin upea. Tai alkukevään vihreys. Tai valoisakesäilta kukkien tuoksuessa. Taidan pitää vuodenajoista?

Talvi

Kamalin musiikki:

Jos en saa sanoista selvää en yleensä jaksa kuunnellakaan. Kovin moderni pimputus ei myöskään aina aukea minulle. 

Kamalin aika vuorokaudesta:

Aamut kun vielä tahtoisi jäädä nukkumaan mutta on pakko herätä. Tai illalla kun ei saa unenpäästä kiinni ja tietää että herätyskello aikoo kohta pärähtää soimaan. 

Paras aika vuorokaudesta:

Se hetki kun ehtii rauhoittumaan ja hengähtämään hetken verran. Ihan se ja sama mitä kello näyttää. 

Tästä menetän hermot:
Selvästikin kun verensokeri laskee. Siinä vaiheessa ei tarvitse juurikaan ärsyttää niin räjähdän.

Tästä rauhoitun:

Kun saan hetken hengähtää. Melominen on myös oivallinen tapa rentoutua. Pääsee nauttimaan luonnon ihmeistä. Tai sitten vaan nappaan jonkun lemmikeistämme kainaloon ja rapsuttelen hetken. 

Jonkun toisen lemmikki
Huonoin mieliala:

Kun kiukuttaa.

Paras mieliala:

No aika itsestään selvää on että silloin kun on rentoutunut ja onnellinen.


Kodin turhake:

Tällä hetkellä tuntuu että haravat, kun ei kukaan ehdi pihalle haravoimaan. Isoäidin voin rullausrauta on toki aika tarpeeton, mutta siihen liittyy muistoja. Ja rullaan minä sen voin joulupöytään. Ei aavistustakaan mikä kyseisen keittiövälineen virallinen nimi voisi olla. 

Paras tavara:

Koti. 

Vaatteet, joita en suostu laittamaan päälleni:

Liian pienet vaatteet, ne ovat epämiellyttäviä. Vaatteet joissa en viihdy, syystä tai toisesta. 

Vaatteet, joissa viihdyn:

Farkut. Niitä olen käyttänyt "aina". Valitsen kyllä vaatteet hieman tilanteen mukaan, juhliin puen siten leningin tai hameen. Tai ainakin siistit housut

Haju, jota en kestä:

Hien haju on aika karmiva. Myös pilaantuneitten elintarvikkeiden löyhkä on karmiva. Esim. tervalihan lemu on oksettava. 

Paras tuoksu:

Monet tuoksut herättävät rakkaita muistoja, joten kaikki ne.

Joulukuusen tuoksu on ihana. Ulkona kuivuneet lakanat saavat myös tuoksullaan hymyn huulilleni. Sateen jälkeinen raikas tuoksu. Meren suolainen tuoksu. Jotkut ruusutkin tuoksuvat taivaalliselle. Kynttilää sammuttaessa tuleva tuoksu....onhan noita!




Kamalin luonteenpiirre ihmisellä:

Ylimielisyys


Mukavin luonteenpiirre:

Empaattisuus


Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...